Siirry pääsisältöön

Polskit paimentamassa


Osallistuin koirieni kanssa paimennuspäivään Somerolla Woollandian tilalla. Päiväksi oli valikoitunut 8.6 lauantai, joka ainakin Somerolla oli todella lämmin ja aurinkoinen. Koiria osallistui 12, joista vain kaksi oli polskeja eli minun koirani. Koko porukassa oli vain muutama koira, jotka eivät näyttäneet lampaista kiinnostuvan ja ainakin yhdellä koiralla oli vain liian kuuma, jotta pystyisi edes ajattelemaan liikkumista ja työskentelyä kuumassa aitauksessa. Minulla oli matkassa polski Bina (5v), joka on käynyt lampailla reilun 10 kertaa aikaisemmin ja tiesi hyvin, mitä oltiin tekemässä heti, kun tilalle saavuttiin. Stallone (1,5v) pääsi myös mukaan ja onhan tuo kakarakin ehtinyt kerran jo viime syksynä käydä sytyttelemässä lampailla.




Kummatkin omista koiristani on syttynyt paimentamiseen ja Binan kanssa lähdettiinkin työstämään jo olemassa olevaa ongelmaa. Kouluttajamme Tuija osasi antaa minulle tarpeeksi selkeitä ohjeita, jotta saimme yhdessä Binalle onnistuneen päivän. Bina kiihtyy aika helposti, kun tulee vaikea paikka ja yrittää usein korjata tilannetta vauhdilla, jolloin lammaslauma ei oikein tahdo pysyä kasassa. Kouluttajan neuvoilla saimme Binalta kierroksia vähän tiputettua ja näin työskentely alkoi taas sujumaan. Binan kanssa päästiin jatkamaan kuljettamista rauhallisella mielentilalla varustettuna. Mielentila ja hallinta on Binan kanssa ollut paimennuksessa se suurin haaste. Tämä korostuu varsinkin kun etäisyys ohjaajan ja koiran välillä kasvaa. Nyt saatiin onnistuneet treenit ja minulle itselleni taas kipinä jatkaa paimennuksen parissa! 

Stallone, joka on nuori, innokas ja vauhdikas, yllätti minut olemalla todella fiksu lampailla. Aikaisempaa kokemusta yhtä sytyttelykertaa enempää ei ole, mutta jätkähän oli luonnonlahjakkuus! Kiinnostusta lampailla löytyi heti, mutta kaikki turha hötkyily jätettiin ankkalampeen, jossa sai käydä viilentämässä koiria ennen lampaille menemistä. Ensimmäisellä kierroksella sain päästää jo koiran irti, kun kouluttaja totesi ettei se lampaita ole syömässä. Näin pääsin heti alkuunsa kulkemaan lampaiden kanssa koiran kuljettaessa niitä lauman takana. Pystyttiin myös treenaamaan pysähdyksiä ja kakara otti käskyt jopa paremmin vastaan, kun Bina, jolla kuitenkin on paljon enemmän treeniä takana. Stallonen mielestä sama käsky tarkoittaa samaa asiaa, on paikkana lammaslaidun tai minkä tahansa muun lajin treenikenttä ja lampaat meidän välissä ei muuttaneet tilannetta miksikään. Kakara oli myös ainoa koko 12 koiran porukasta, joka pääsi isolle laitumelle työskentelemään toisella kierroksella, kun ohjaaja sanoi hallinnan olevan kunnossa ja koiran mielentilan oikea. 

Lampaiden kanssa liikkuminen on minusta ollut todella haastavaa, kun samalla pitäisi vielä tietää, mitä koira tekee siellä lauman toisella puolella. Tällä kertaa liikkuminen onnistui jo minulta aika hyvin - tai siis ei tuntunut kokoaikaa, että kompastuu lampaisiin! Lampaat vaativat erilaisilta koirilta eri etäisyydellä pysymistä ja Binan kohdalla lampaat on välillä vaatineet koiralta todella kaukana laumasta työskentelyä, joka taas minulle ohjaajana on todella haastavaa. Hallittavuus tuppaa kyseisellä koiralla olemaan aina parempi, mitä lähempänä saa työskennellä. Tällä kertaa kumpikin koirista työskenteli sen verran hyvällä maltilla, että lampaat päästivät kummankin koiran tarpeeksi lähelle, jotta ohjaajalla pysyy homma hanskassa.  Stallone taisi siltikin olla lähempänä lampaita, kun Bina. On hirmuisen koukuttavaa työskennellä lampailla koiran kanssa, joka on siihen syttynyt. Allekirjoittanut menee varmasti kesän kuluessa vielä uudestaan paimentamaan, toivottavasti molempien koirien kanssa! 


Wilma ja paimentavat polskit Bina & Stallone




Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Blogi avautuu!

Tervetuloa Suomen PON-kerhon PON harrastaa -blogiin! Tässä blogissa kahdeksan aktiivista (PON)koiraharrastajaa kertoo harrastuskokemuksistaan; treeneistä, kilpailuista ja kouluttajana toimimisesta. Kirjoitamme inspiraation iskiessä myös yhdistystoiminnasta; esimerkiksi kokeiden ja koulutusten järjestämisestä. Haluamme tällä blogilla nostaa esille polski owczarek nizinnyn potentiaalia monipuolisena harrastuskoirana. PON on Suomessa edelleen melko harvinainen rotu, mutta sitä nähdään tästä huolimatta monilla harrastuskentillä. Tyypillisin harrastusmuoto on näyttelyt - Suomen PON-kanta on maailmanlaajuisestikin tarkasteltuna erittäin laadukas ja PONit menestyvät näyttelyissä säännöllisesti. Näyttelyiden lisäksi PONista on kuitenkin moneksi; sen kanssa harrastetaan esimerkiksi rallytokoa, tokoa, agilityä, jäljestämistä, raunioetsintää, koiratanssia ja vaikka mitä. PON on luonteeltaan aktiivinen paimenkoira; se nauttii työskentelemisestä ja niistä haasteista, mitä erilaiset harrastukse...

Kun harrastuskoira vanhenee

Koiran ikääntyminen aiheuttaa aina jonkinlaisia muutoksia. Aktiivisen harrastuskoiran kanssa muutokset ovat usein isompia ja omistaja joutuu pohtimaan monia kysymyksiä; miten pitkään koira jaksaa harrastaa, milloin on oikea aika jäädä eläkkeelle ja miten koira siihen reagoi. Itselläni nämä kysymykset alkavat olla pian ajankohtaisia, oma harrastuskaverini Nemi täyttää kohta 8 vuotta. Vaikka se onkin vielä hyvässä kunnossa ja treenaa säännöllisesti, tiedostan, että näin ei todennäköisesti jatku enää montaa vuotta. Harrastaminen pitää aina tehdä koiran ehdoilla, mutta erityisen tärkeää se on ikääntyvän koiran kanssa. Erityisesti fyysisesti vaativissa lajeissa, kuten agilityssä tai pk-lajeissa on tärkeää seurata koiran jaksamista ja palautumista treeneistä ja tarvittaessa keventää niitä. Koira ei usein itse ymmärrä, että jokin harrastus tai liike on sille liian raskas, vaan omistajan on tämä huomattava ja reagoitava siihen. Itse harrastan Nemin kanssa tällä hetkellä l...

Suunnitelmia uudelle vuodelle

Vuodenvaihteen aikoihin tulee usein tehtyä suunnitelmia. Mitä haluaisin harrastaa koirieni kanssa tulevana vuonna? Miten kunkin kanssa tulisi edetä ja millaisia tavoitteita asettaisin? Tuleeko meille pentuja vuonna 2020? Kun suunnitelmia ensin pyörittelee mielessään ja sitten ryhtyy tuumasta toimeen, sitä vallan yllättyy mitä kaikkea onkaan tänä päivänä tarjolla! Netti pursuaa erilaisten koirankoulutusyrittäjien kursseja. Jo aika monella taholla Suomessa saa talvellakin harrastaa sisätiloissa lämpimässä ja siistissä hallissa. Talvi ei enää olekaan ns. treenitauon aikaa kokonaisuudessaan, kuten aikaisemmin tyypillisesti oli kun ns. ulkotreenikausi päättyi esim. agilityn, jäljen ja raunioetsinnän osalta. Monia lajeja voi toki harrastaa talvellakin, kuten hakua, tokoa, tottista, lumivyöryetsintää jne. sää- ja lumitilanteen mukaan. Olen jo lupautunut menemään lumivyöryetsintäkurssille helmikuussa Puustin ja kaverini tolleriuroksen kanssa ja kurssin jälkeen ipor-laviinikokeeseen kyseise...