Siirry pääsisältöön

Esittely

Tähän blogiin kirjoittavat Suomen PON-kerhon jäsenet. Blogi sai alkunsa PON-harrastajien kirjoitusalustana, mutta se on laajentunut käsittelemään kaikenlaisia aiheita liittyen PONeihin, niiden kanssa elämiseen ja harrastamiseen sekä yhdistystoimintaan.

PON on lyhenne sanoista polski owczarek nizinny, Puolan alankomaiden paimenkoira. PON on vartioiva paimenkoira, monitoimikoira kaikenlaiseen harrastamiseen, mutta myös leppoisa perheenjäsen ja ulkoilukaveri. Voit tutustua tarkemmin rotuun Suomen PON-kerhon kotisivuilla.






Kommentit

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Kansainvälistä yhteistyötä kasvattajien kesken

Aikana ennen internetiä – kylläpä tunnen itseni vanhaksi! - me kasvattajat kommunikoimme keskenämme maasta toiseen kirjeitse. Lähetimme valokuvia edestakaisin, kerroimme menestyksistä ja vastoinkäymisistä. Vastauksen saaminen kesti viikkoja, joskus kuukauden tai parikin. Vastaavasti suunnitelmat, esim. pentujen tuominen ulkomailta, nartun astuttaminen ulkomailla, tehtiin varsin pitkälle aikavälille ja nopeisiin ratkaisuihin oli vaikea ryhtyä. Puhelimella soittaminen ulkomaille oli kallista ja siksi useimmiten tyydyttiin kirjeenvaihtoon. Internetin käytön yleistyttyä oli helpompi löytää myös eri maalaisten ihmisten puhelinnumeroita ja sähköpostiosoitteita ja kotisivuja. Meilläkin kotona alkoi puhelin soida ja puheluja tuli Yhdysvaltoja myöten. Joku ystävällinen sielu halusi vain antaa vinkkejä allergista koiraani varten!  Eräs slovakialainen vanha mies, suojelubokserikasvattaja joka oli sittemmin siirtynyt PONeihin, soitteli minulle sinnikkäästi monen vuoden ajan, kehui Miklos...

Kun harrastuskoira vanhenee

Koiran ikääntyminen aiheuttaa aina jonkinlaisia muutoksia. Aktiivisen harrastuskoiran kanssa muutokset ovat usein isompia ja omistaja joutuu pohtimaan monia kysymyksiä; miten pitkään koira jaksaa harrastaa, milloin on oikea aika jäädä eläkkeelle ja miten koira siihen reagoi. Itselläni nämä kysymykset alkavat olla pian ajankohtaisia, oma harrastuskaverini Nemi täyttää kohta 8 vuotta. Vaikka se onkin vielä hyvässä kunnossa ja treenaa säännöllisesti, tiedostan, että näin ei todennäköisesti jatku enää montaa vuotta. Harrastaminen pitää aina tehdä koiran ehdoilla, mutta erityisen tärkeää se on ikääntyvän koiran kanssa. Erityisesti fyysisesti vaativissa lajeissa, kuten agilityssä tai pk-lajeissa on tärkeää seurata koiran jaksamista ja palautumista treeneistä ja tarvittaessa keventää niitä. Koira ei usein itse ymmärrä, että jokin harrastus tai liike on sille liian raskas, vaan omistajan on tämä huomattava ja reagoitava siihen. Itse harrastan Nemin kanssa tällä hetkellä l...

Tokon harrastaminen PONin kanssa

Olen harrastanut tokoa kahden PONin sekä yhden welsh corgi pembroken kanssa, lisäksi olen seurannut ystävien ja tuttavien harrastamista. Pystyn siis hiukan vertailemaan PONia myös muihin rotuihin tokokoirana. Omat PON-tyttöni ovat siis Tiuhti 6 v (äiti) ja Susu 1,5 v (tytär). Tiuhdin kanssa nuoruudessa starttailtiin tokoa, mutta menestyksen puute johtui enemmän ohjaajan tietämättömyydestä kuin koirasta. Tokossa onnistuminen asettaa nimittäin paljon vaatimuksia myös ohjaajalle: pitää tietää, mitä tekee. Sen lisäksi, että osaa liikkeet, pitää harjoitella palkattomuutta ja kisarutiinia sekä hallita omaa jännitystään. Kisarutiinin puute nimenomaan on ollut meillä ongelma, ja nyt lähdemmekin tänä vuonna uusin eväin rakentamaan Tiuhdin kanssa avointa luokkaa. Susun kanssa meillä on ollut nuoren koiran ongelmia, toisin sanoen aivan liian vähän häiriötreeniä koiran ikään nähden. Susu on koira, joka tekee kaiken mitä osaa, kunhan vain korvat ovat hommissa mukana. Jos PONin kanssa aikoo yl...